Julkisen hallinnon tietohallintolaki - Mitä nyt?

Julkisen hallinnon uusi tietohallintolaki tuli voimaan syyskuun alusta, 1.9.2011. Laki määrittää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksen valtiovarainministeriön tehtäväksi. Lain tarkoituksena on julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen. 

Yhteentoimivuuden toteuttamiseksi uusi tietohallintolaki määrää julkisen hallinnon viranomaisten käyttävän yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria sekä yhteisiä palveluita. Käytännössä julkisen hallinnon viranomaisille tulee kolme keskeistä velvoitetta:

1. Suunnitella ja kuvata tietohallintonsa julkisen hallinnon tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että julkisen hallinnon organisaatioiden tulee kaikkien aloittaa kokonaisarkkitehtuurityö seuraavan 6 kuukauden kuluessa. Kokonaisarkkitehtuurityön ensimmäinen kehityssykli tulee saattaa valmiiksi 3 vuoden kuluessa. Julkisen hallinnon organisaatioiden tulee siis itse sisäistää, mistä kokonaisarkkitehtuurissa on kyse, sekä kuvata oman organisaationsa kokonaisarkkitehtuuri.

2. Noudattaa tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia kuvauksia ja määrityksiä, joiden sisältö määritellään asetuksissa.

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön tuotoksena syntyy suuri määrä eri kohdealueita ohjaavia ja yhtenäistäviä periaatteita ja linjauksia. Näiden periaatteiden ja linjausten tarkoituksena on kehittää julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kautta linjan. Organisaatioiden tulee ymmärtää ja sisäistää omaa kohdealuetta ohjaavat sidosarkkitehtuurit.

3. Ottaa käyttöön sellaisia sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja, jotka luovat edellytykset yhteentoimivuudelle.

Tietojärjestelmähankkeissa kokonaisarkkitehtuurituotosten ymmärrys ja sidosarkkitehtuurien sisäistäminen tulevat olemaan huomattavassa osassa. Lisäksi uusi tietohallintolaki määrää organisaatiot käyttämään yhteisiä valtion tarjoamia sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja, mikäli painavaa perustetta muulle ei ole. Tämä tulee asettamaan tietojärjestelmähankkeiden teknologioille rajoitteita, jotka tulee ottaa huomioon jo tarjousvaiheessa. Esimerkiksi Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin arkkitehtuuriperiaate 'Suositaan avointa lähdekoodia' sekä valtiohallinnon tarjoamat infrapalvelut asettavat teknologioille tiettyjä rajaviivoja.

Miten julkisen hallinnon organisaatioiden tulee nyt toimia? 

Lain mukaisesti kaikkien julkisen hallinnon organisaatioiden tulee aloittaa kokonaisarkkitehtuurityö seuraavan 6 kuukauden kuluessa. Organisaatioiden tulee aivan ensimmäisenä sisäistää, mitä kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan. Tämän jälkeen pystytään ottamaan haltuun tarvittavat menetelmät ja työkalut. Näin kokonaisarkkitehtuurityö pystytään aloittamaan hallitusti aikarajan sisällä. 

Kokonaisarkkitehtuuri on hierarkkista. Suurena haasteena on organisaatiota ohjaavien sidosarkkitehtuurien hahmottaminen. Julkisen hallinnon organisaatioiden tulee tunnistaa, minkä kohdealueen alle se kuuluu, ja sitä kautta varmistaa, että sitä ohjaavat arkkitehtuuriperiaatteet ja -linjaukset tulevat huomioiduiksi. Sidosarkkitehtuurien löytäminen voi tuntua hankalalta ilman koko julkisen hallinnon arkkitehtuurin tuntemusta. 

Kokonaisarkkitehtuurityön hedelmät alkavat putoilla ajan kuluessa. Nähtäväksi jää, miten kokonaisarkkitehtuuri saadaan nivottua osaksi tietojärjestelmähankkeita. Yhteentoimivuuden takaamiseksi on kuitenkin yhä arvokkaampaa, että tietojärjestelmätoimittajilla on myös osaamista ja tuntemusta julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuureista. Optimitilanteessa näin saadaan julkisten organisaatioiden IT-kulut kuriin ja tietojärjestelmäpalveluista yhä paremmin toimivia. 

Lisätietoja tietohallintolaista: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634

Joonas Laine Joonas Laine on kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen erikoistunut konsultti, jolla on vahvaa osaamista kokonaisarkkitehtuurimenetelmistä ja toimintalähtöisestä vaatimusmäärittelystä. Laine on myös Goforen sosiaalisen median erikoisosaaja. Koulutuksensa puolesta Laineella on hyvä perusosaaminen ohjelmistotuotannon eri vaiheista.