Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja Teppo Sulonen laskee, että kaupungilla on käytössä noin 300 erilaista tietojärjestelmää ja että jokaisen kaupunkilaisen tiedot ovat tällä hetkellä tallennettuna keskimäärin 30 eri rekisteriin.

− Tietojärjestelmiä on tehty vuosien varrella tarpeen ja tilanteen mukaan. Kolme vuotta sitten totesimme, että jos haluamme omiin prosesseihimme ja kuntalaisille tarjottaviin palveluihin sitä laatua ja tehoa, mitä niissä pitäisi olla, tarvitsemme pohjalle täysin uudella tavalla mietityn tietojärjestelmäarkkitehtuurin.

Tietä ulos järjestelmäviidakosta viitoittaa Tampereella palvelukeskeinen arkkitehtuuri SOA. Suloselle kolmikirjaimisia lyhenteitä tärkeämpiä avainsanoja ovat avoimuus ja asiakaslähtöisyys.

− Julkinen sektori on kärsinyt pitkään suurten ohjelmistotoimittajien monopoliasemasta ja suljettujen järjestelmien muodostamista tietosiiloista. SOAsta ratkaisuna on puhuttu kauan ja paljon, ja nyt vihdoin sekä tekniikka että etenkin asenteet ovat sille kypsiä.

Tampereella tietohallinnon tulevaisuutta on linjattu kokonaisarkkitehtuurityöryhmässä, jossa kaupungin ulkopuolisena asiantuntijana toimi Gofore Oy.

− Gofore on oikeastaan ollut työryhmässä avoimen arkkitehtuuriajattelun pääarkkitehti ja auttanut rakentamaan tietojärjestelmäkehityksen tiekarttaa. Heillä on korkea tekninen ja käytännön osaaminen ja mikä tärkeintä, selvä näkemys palvelukeskeisyydestä.

Ryhmän työtä rahoitti kuntien tietohallintoyhteistyötä edistävä KuntaIT, ja kaksivuotisen työn tuloksena syntyi paitsi suuntaviivat Tampereen kehitykselle, myös yleinen soveltamisohje SOAn hyödyntämisestä kuntasektorilla. Sulonen toteaa, että järjestelmäarkkitehtuuria on herätty miettimään uusiksi useassa Suomen kunnassa.

− Tampereella työt aloitettiin oikeasta päästä eli mietimme ensin perustuksen kuntoon.

Työryhmän tekemiä teknologialinjauksia on jo testattu käytännössä Goforen toteuttamalla pilottisovelluksella loma-anomusjärjestelmäksi.

Liiketoiminnan ja tietohallinnon löydettävä toisensa

Teppo Sulonen korostaa, että kaupungin konkreettinen haaste on palveluprosessien parantaminen − SOA sinänsä on vain välttämätön työväline tavoitteeseen pääsemiseksi.

− Palvelukeskeisen arkkitehtuurin mukanaan tuomat avoimet rajapinnat ja tietointegraatio kääntävät tilanteen sellaiseksi kuin sen kuuluu olla: tietotekniikka ei sanele miten kaupungin liiketoimintaprosessit voivat kehittyä, vaan liiketoiminta määrää miten prosessit menevät, ja tietojärjestelmät elävät sen mukaan.

Hänen mukaansa yksi suurista haasteista on tietohallinnon ja liiketoiminnan välisen kuilun kuromisessa umpeen.

− Tietohallinnon taivuttaminen arkipäiväiseksi on avainasia. Sitä on totuttu pitämään erillisenä, hieman mystisenäkin IT-gurujen hommana. Kun IT-arkkitehtuuria lähdetään kehittämään palvelukeskeiseen suuntaan, osapuolten täytyy sopia saman pöydän ääreen.

Tampereen kaupungin arkkitehtuurityöryhmä panostikin muun muassa käsitteiden luomiseen, jotta tietohallinto ja liiketoiminnot löytäisivät yhteisen kielen keskusteluihin tietojärjestelmien tavoitteista ja kehittämisestä. Lisäksi työryhmä pohti esimerkiksi menetelmiä liiketoimintaprosessien mallintamiseen SOA-projekteissa.

Toinen haaste on Sulosen mukaan avoimen arkkitehtuuriajattelun herättämä muutosvastarinta. Ohjelmistotaloilta vaaditaan nyt uutta asiakaslähtöisyyttä: heidän on luovuttava pitkään vallalla olleesta vaatimuksesta, että asiakkaan prosessin on muututtava heidän tuotteensa mukaan.

− Vastarinta on nyt murtumassa kuntien yhteistyöllä ja Goforen kaltaisten edistyksellisten toimijoiden ansiosta.

Tampereen kaupungin tietohallinnon tavoitteena on aito monitoimittajamalli. Palvelukeskeisen arkkitehtuurin avoimet rajapinnat merkitsevät entistä avoimempia kilpailutuksia, mahdollisuuksia uusille toimijoille ja kustannussäästöjä. Sulonen on tyytyväinen, että avoimuus lisää myös ohjelmistotoimittajien yhteistyötä.

− Uskon, että avoimuus parantaa monella tavalla myös tietojärjestelmien laatua.

Teksti ja kuva Riikka Tietäväinen-Arola, Viestintätoimisto Tammisto Knuutila Tammisto Oy